Elämä

Äitini tarina

Raija Hannele Ahonen syntyi Aarne ja Kerttu Ahosen kauppiasperheen kolmanneksi lapseksi Ruovedellä 18.2.1951. Myöhemmin sisaruksia syntyi vielä kaksi. Seitsenhenkiseksi kasvanut perhe muutti Kangasalle vuonna 1959.

Raija harrasti kuvataidetta, lähinnä piirtämistä, jo 1960-luvulla, mutta ei alun perin hankkinut siitä itselleen ammattia. Hän muutti Helsinkiin vuonna 1972 ja opiskeli Rakennustekniikan opistossa, josta hän valmistui rakennuspiirtäjäksi.

Jo 1960-luvulla Raija oli tavannut erään nuoren miehen Rönnin tanssilavalla Eräjärvellä ja vuonna 1976 he menivät naimisiin. Samalla Raijan sukunimeksi tuli Heikkilä. Nuorelle parille syntyi kolme lasta vuodesta 1979 alkaen. Raija työskenteli arkkitehti- ja suunnittelutoimistoissa ja hoiti lapsia kotona.

1990-luvun alussa Raija pohti elämänsä suuntaa. Hän oli ollut useita vuosia kotona lasten kanssa ja sillä aikaa rakennuspiirtäjän työ oli muuttunut. Oli esimerkiksi otettu käyttöön tietokoneavusteinen suunnittelu. Suomessa vallitsi lama, joka sekin vaikutti mahdollisuuksiin palata työelämään.

Raija oli useita vuosia harrastanut kuvataidetta muun muassa käymällä kansalaisopistojen kursseilla ja erilaisilla kesäkursseilla. Oli aika ottaa seuraava askel. Vuonna 1992 Raija aloitti opinnot Vapaassa taidekoulussa Helsingissä, josta hän valmistui vuonna 1996. Antoisien opiskeluvuosien aikana vahvistui päätös, jonka mukaan hänen toinen uransa olisi ammattitaiteilijana, taidemaalarina.

Lasten aikuistuessa myös yksityiselämä muuttui. Yli neljännesvuosisadan kestänyt avioliitto päättyi eroon vuonna 2002. Melko pian Raija tutustui uuteen miehen Helsingissä tanssiharrastuksen parissa. Uudesta suhteesta kasvoi tiivis kumppanuus ja avoliitto 15 vuodeksi. Pariskunta asui Helsingissä, jossa myös suuri osa ammatillisesta elämästä ja ystäväpiiristä oli. Raija säilytti ensimmäisen miehensä sukunimen, jolla hän oli taiteellisen toiminnan aloittanut.

Raijan työskentelyn pääalueeksi vakiintuivat värikkäät, kookkaat temperamaalaukset. Hän kehitti temperatekniikan taitoaan hyvin pitkälle, minkä ansiosta maalausten värit hehkuvat poikkeuksellisen syvinä ja rikkaina. Enin osa kypsän kauden teoksista edustanee lähinnä surrealismin tyylisuuntaa, kuitenkin niin, että teosten teemat ja näiden käsittelytavat ovat aina lempeitä ja toivoa herättäviä.

Raijan töitä oli esillä lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla esimerkiksi Brasiliassa, Kanadassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Raijan taide keräsi ympärilleen laajan ystäväpiirin. Useat heistä pitivät erityisesti hänen maalauksilleen luonteenomaisesta salaperäisestä, moniselitteisestä ilmapiiristä ja teosten huolella valituista nimistä. Raijan teoksia kuuluukin yksityisiin ja julkisiin kokoelmiiin Suomessa ja muissa maissa.

2010-lukua voidaan pitää Raijan taiteellisen työskentelyn huippukautena. Oman, ainutlaatuisen tyylin muotoutuminen tuotti suuren määrän kaikkein rakastetuimpia maalauksia ja varsin paljon teosmyyntiä näyttelyistä ja gallerioista. Raija teki myös joitakin tilaustöitä, kuten eräitä muotokuvia. Tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta luovana taiteilijana hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2015.

Toisaalta samalla vuosikymmenellä Raija kohtasi vakavia terveydellisiä ongelmia. Hänellä todettiin rintasyöpä vuonna 2010. Raskaiden hoitojen jälkeen Raija toipui ja saattoi jatkaa työtään ja elämäänsä lähes entiseen tapaan. Maaliskuussa 2017 tuli kuitenkin musertavan huonoja uutisia: syöpä oli uusiutunut ja levinnyt hyvin laajasti eri puolille elimistöä.

Raija taisteli syöpää vastaan urheasti, vaikka se olikin kovin vaikeaa. Eräitä haastavimpia jaksoja lukuun ottamatta hänen mielensä säilyi valoisana ja levollisena. Raija ei pelännyt lähtöä silloin, kun sen aika koittaa. Suurimpia onnen hetkiä tarjosivat läheinen puoliso ja ensimmäisten lastenlasten syntyminen vuonna 2018.

Lopulta tauti osoittautui kuitenkin ihmistä vahvemmaksi. Maalis-huhtikuun vaihteessa 2019 kaikki hoidot päätettiin lopettaa. Raija oli jo erittäin huonossa kunnossa.

Taidemaalari Raija Heikkilä kohtasi matkansa pään keskiviikkoaamuna 24.7.2019 Suursuon sairaalassa Helsingissä. Päivä oli valjennut aurinkoisena, ja iltapäivällä kaupunki kylpi 28 asteen helteessä. Hän oli kuollessaan 68-vuotias.

Raijan hautajaiset pidettiin 24.8.2019. Saattojoukko laski hänet viimeiseen leposijaansa Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Aurinko oli kirkas, mutta navakka tuuli jo viileä.

Vaikka Raija on poissa, hänen rakastava katseensa, huolenpitonsa ja elämänilonsa seuraavat meitä. Ne hengittävät kotimme seiniltä hänen maalauksistaan. Lapseni mielellään kertoo, että hänen ”mummelinsa” on ne maalannut. Voimme melkein tuntea, että ehkä rakkaamme ei olekaan kokonaan poissa.

Äitienpäivänä 9.5.2021

Aleksi Heikkilä

Lue myös

Raija Heikkilän muistokirjoitus, Helsingin Sanomat 7.9.2019 (Riikka Wesamaa ja Kaisu Lundelin)